27.6.-3.7.2016
Ajoimme matkailuautollamme, Bürstner Travel Van, 2155 kilometriä Saksan Ratzeburgista Tallinnaan kesä-heinäkuun taitteessa 2016. Matkaan kului 6 päivää, eli keskimäärin me ajoimme 360 km päivässä.
Tällä kertaa olin ottanut tavoitteeksi valitessani Via Baltica –reitin ajaa Saksasta Tallinnaan suhtkoht nopeasti, eli tarkoituksena ei ollut niinkään tutustua reitin varrella oleviin nähtävyyksiin, vaan kartoittaa sitä, miten nopeasti me selviydymme tuosta ajomatkasta. Olen lukenut useita matkakertomuksia, joissa kerrotaan ajetun Tallinnasta Puolaan ja jopa pitemmällekin parissa päivässä. Me emme koskaan ole olleet kovia kilometrien nielijöitä, vaan verkkainen matkavauhti useine taukoineen on meille sopivin tapa liikkua. Mauno Koiviston siteeraus saksalaisen sosiaalidemokraatin Eduard Bernsteinin lausumasta ”päämäärä ei merkitse minulle mitään, liike on minulle kaikki kaikessa” (”das Endziel ist mir nichts, die Bewegung ist mir alles”) pätee aika lailla meihinkin.
Autoliiton hyvä opaskirja
Olin lukenut huolella Autoliiton tammikuussa 2016 julkaiseman ”Autolla Baltiaan ja Koillis-Puolaan” –opaskirjan. Vaikka olen itse käynyt melko monta kertaa Baltian maissa ja Puolassa, ja vaikka olen kohtalainen Via Baltica –asiantuntija, ei ole Risto Hemmingin voittanutta. Hänellä on ylivertainen taito kertoa aina uusia ja yllättäviä faktoja näiden maiden kielistä, kulttuurista ja historiasta. Laskin, että olen käynyt kirjaan poimituista 81 käyntikohteesta kaikkiaan 38 kohteessa, eli tutustuttavaakin riittää vielä. Tällä matkalla me kävimme vain Kaunasissa, Riiassa ja Pärnussa. Jos joku ei ole vielä tutustunut Autoliiton kirjaan, kannattaa lukea erityisesti kohdevinkkien jälkeen kirjoitetut artikkelinomaiset taustatekstit. Ainakaan minä en ollut kuullutkaan ”Terra Marianasta” ennen tätä kirjaa, myös juutalais- ja venäläisvähemmistöä valottava osuus sekä suomalaisarkkitehtuuriin helmet Via Balticalla ovat todella informatiivisia ja mielenkiintoisia taustatietoja matkailijalle. Via Baltican tietöitä pelkäävän pitää lukea kappale ”Via Baltica tänään ja tulevaisuudessa”. – Minä palaan aiheeseen ”teiden kunto” hieman tuonnempana…
Saksan puolella me ajoimme Pohjois-Saksan poikki kulkevaa A20-moottoritietä pitkin. Navigaattorin mukaan Puolan puolelle ”Stettiniin”, siis Szcezciniin, oli Lyypekin eteläpuolelta Ratzeburgin kaupungista matkaa 344 km. A20-tie on oiva valinta, sillä tiellä on vähän liikennettä verrattuna moniin muihiin Saksan autobaanoihin. Huoltoasemia sen sijaan on aika harvassa, usein matkaa seuraavalle tankkauspisteelle on yli 60 km. Vajaan 350 kilometrin Saksan osuuden me selvitimme taukoineen noin 7,5 tunnissa.
Puolassa me olimme ensimmäisen yön jo edellisvuonna testaamallamme leirintäalueella ”Stettinissä” (Szcezcin puolaksi). Camping Marina on tosi viihtyisä leirintäalue monine kukkaisistutuksineen. Leirintäyön hinta oli 18,50 euroa sisältäen sähkön.
Puolassa on niin erikoinen melko uusi nähtävyys, että se toki piti käydä katsomassa. Olimme muutenkin suuntaamassa A2-moottoritielle, joten suunta oli meille sopiva. Swiebodzinin kaupungissa on maailman korkein Jeesus-patsas. 33-metrinen ja 440 tonnia painava patsas on muutaman metrin korkeampi kuin Rio de Janeiron vastaava monumentti. Kesällä 2016 patsas oli remontoitavana, eli vain yläosa oli näkyvissä, mutta tulipahan ainakin Jeesuksen pää ikuistettua valokuviin.
Puola on kohtalaisen suuri maa, joten maan halki ajamisesta karttuu noin 1000 kilometriä, tietenkin hieman sen mukaan vaihdellen, millaisen reitin valitseen. Me ajoimme ensimmäisenä Puolan halkiajon päivänä hulppeaa uudehkoa moottoritietä A2, joka on maksullinen tie. Outoa niin suomalaiselle kuin saksalaisellekin on, että tie on rakennettu ja sitä ylläpidetään osittain valtion ja osittain yksityisten tieyhtiöiden toimesta.
Erikoista on, että moottoritiemaksujen hinnoissa on suuri ero yksityisten ja valtion ylläpitämien teiden välillä. Valtion tiet ovat huomattavasti halvempia!
- A2-tie YKSITYINEN – me ajoimme yhteensä 210 km. Maksut yht. 14,22 euroa eli 0,07 €/km
- A2-tie VALTION – meidän ajomatkamme yhteensä 90 km. Maksu 2,15 € eli 0,023 €/km
Valtion tie alkoi KONINin jälkeen Varsovan suuntaan ajettaessa. Puolan tiemaksut maksoivat yhteensä 16,37 €/300 km, eli noin 5 senttiä/km).
Varsovan ohitus
Seuraavan ajopäivän jännitysmomentti oli päättää, mitä kautta Varsova kierretään. Varsovalla on legendaarinen maine eksymiskaupunkien joukossa. 1990-luvulla oli enempi sääntö kuin poikkeus, että Varsovassa menivät ajosuunnat sekaisin ja kaupungista haettiin poispääsyä jopa useamman tunnin ajan. Tuolloin tietysti viitoitus oli olematonta eikä ollut navigaattoreita neuvomassa.
Jotenkin mieleen on siis jäänyt, että jos ei varta vasten halua mennä tutustumaan Varsovaan, se kannattaa ohittaa. Toinen syy tänä vuonna ja vielä tulevinakin vuosina on Varsovan ja Bialystokin välillä olevat tienparannustyöt, jotka suunnitelmien mukaan kestävät vuoden 2018 loppuun saakka.
Onneksi on olemassa SF-Caravan-järjestön verkkosivujen Etuteltan puheet ja minä olen liiton jäsen. Koska tiedän Etuteltalla olevan aina todellisia asiantuntijoita ja karavaanareita, joilla on tuoreita kokemuksia eri puolilta Eurooppaa, laitoin aamulla viestin Etuteltalle ja kysyin, mikä olisi keskustelijoiden mielestä paras reitti ohittaa Varsova.
^^^^ ^^^ ^^^^^ ^^^^ ^^ ^^^ ^^^^^
Tässä on keskusteluni:
29.6.2016 klo 09:29
”Olemme Lodzin kohdilla tulossa kohti Baltiaa ja Suomea. Miten kannattaisi ohittaa Varsova: A2-tietä niin pitkälle kun moottoritietä riittää, eli kaupungin alueelle asti, vai ohittaa Varsova kokonaan? Tiedän että Varsova-Bialystok-tie on työmaata. Lomzan reittiä suositellaan, mutta pitäisikö sinne suunnata jo tien 50, siis Sochaczewin ja tien 62 Nw.Dwor Maz. kautta?”
Eila O.
”Mun kokemusten mukaa A-2 tietä Varsovan kupeeseen ja sieltä edelleen S-8 tietä Ostrów Mazowieckaan asti, joska Łomżaan. Varsovan länsipuolen tie on meille ollut ruuhkaton ja nopea, en lähtisi pienemmille teille.” @timppa
29.6.2016
”Minä ja lähes kaikki rekat ajavat Varsovan kehätietä 50 aina Ostrow Maziin asti. Sieltä kannattaa mennä suoraan Lomzaan. Ei siis Varsova-Bialystok tielle kuin pieni noin 5 km:n pätkä.” (Raimo L)
30.6.2016
”Tuo S8 on ok, ja muutkin kunhan pysyy kaukana keskustasta. Viime perjantaina Wokkiin oli kauhea ruuhka. Samoin kun lähti Varsovasta lauantaina ylöspäin ennen kuin pääsi kääntymään Lomzan tielle.” (Esko H)
30.6.2016 klo 12:37 Minä annoin palautetta Varsovan ohitettuamme näin:
Ajoimme eilen Zgierzissä yövyttyämme pätkän A2-tietä Skiernicwicen liittymään asti. Siitä lähdimme pohjoiselle Varsovan kiertoreitille: tiet 70, 92, 50, 62 ja 61. Ajoa n 350 km ja meidän ajorytmillä plus tauoilla aikaa meni n 7,5 tuntia. Kiva ajaa, hyvät tiet, ei liiemmälti rekkoja eikä yhtään ainutta tietyömaata. Nyt kohti Liettuaa. Kivaa kesää kaikille!
^^^^ ^^^ ^^^^^ ^^^^ ^^ ^^^ ^^^^^
Riian leirintäalueet eivät meitä viehättäneet
Riiassa me nautimme parilla eurolla maittavan kala-aterian vanhoissa zeppelin-halleisssa sijaitsevassa kauppahallissa. Palanpainikkeeksi me hörpimme paikallista virkistysjuomaa, kvassia. Yöpymistarkoituksessa me kävimme katsomassa sekä Riga City Campingin että Riga Riverside campingin ja totesimme molemmat aika kolhoiksi. Emme jääneet, vaan kävimme vielä katsomassa Jurmalankin leirintäaluetarjontaa. Ei miellyttänyt Jurmala campingkään, vaan me jatkoimme matkaa Saulkrastiin, jossa yövyimme 5 euron hinnalla uimarannan pysäköintialueella. Kävin iltauinnilla auringon laskiessa Riianlahteen – olipa hienot näkymät autosta ja edullinen yöpymispaikka.
Halingan automuseo Virossa
Entinen Tallinnan automuseo on muuttanut Halingaan, ihan Via Baltica –tien varrelle. Pienen ajotauon aikana mieheni päätti käydä tutustumassa museon autoihin, häntä kun kaikenlaiset menopelit kovasti kiinnostavat. Museossa on esillä lähinnä neuvostoaikaisia ajoneuvoja, mutta myös muutamia ulkomaisia autoja on näytillä.
Liikenneturvallisuus
Saksassa ja Suomessa ratsioita pitämässä olevat poliisiautot ovat käyneet kovin harvinaisiksi. Puolassa me näimme muutamia poliisipartioita jopa saman päivän aikana. Itse asiassa meno liikenteessä on Puolassa kovasti rauhoittunut takavuosista. Koko tällä matkalla en nähnyt yhtään kamikaze-ohitusta ja vain yhden kerran oli auto suistunut tieltä (kyseessä oli rekka, joka oli luisunut kyljelleen tien penkalle). EU:n liikenneturvallisuustilaston mukaan liikennekuolemat ovat vähentyneet Puolassa 25 % vuodesta 2010 vuoteen 2015. Myös Baltian maissa on samanlainen kehitys: Liettuassa 19 % vähemmän liikennekuolemia, Latviassa 14 % ja Virossa 15 %. Suomessa samana ajanjaksona vähennystä oli 3 %. Toki Suomen lähtötilanne on erilainen kuin ”Via Baltica –maiden”.
Myös rekkojen määrä oli Puolassa vähentynyt selvästi verrattuna edelliseen matkaamme vuonna 2012. Rekkoja alkoi olla runsaammin vasta Liettuan rajaa lähestyttäessä, noin 60 km ennen Augustowia rekkoja oli jonoiksi asti. Lähes kaikki olivat Liettuan rekisterissä. Muutenkin rekkoja oli kaikkein eniten Liettuassa. Taitavat olla liettualaiset autonkuljetusrekat saaneet koko Euroopan autonkuljetusurakat, sillä Saksassakin näkee lähes pelkästään liettualaisia autonkuljetusrekkoja.
Teiden kunto / Tietyöt
Via Baltica on hyvässä kunnossa, missään kohtaa ei ollut suuria hidastavia tietyömaita. Pieniä remontteja on siellä täällä, mutta niistä ei ole juuri minkäänlaista haittaa. Puolassa pitänee välttää Bialystok-Varsova-tietä, sillä siellä on tosi suuret rakennustyömaat. Me kiersimme Varsovan pohjoista reittiä: teitä 62 ja 61 pitkin, siis Lomzan kautta. Reittiä oli oikein ilo ajella ja huomasin muutamien muidenkin suomalaisten valinneen saman reitin. Me näimme yhden suomalaisen matkailuauton sekä muutamia suomalaisia moottoripyöräilijöitä. Baltian maissa suomalaisajoneuvoja oli todella paljon liikkeellä, lähes joka neljäs tai viides ajoneuvo oli suomalainen.
Liettuan Panevezysin kohdalla oli melko syviä uria tiessä. Lisäksi entiset Baltian maiden väliset raja-asemat tuntuvat nykyään olevan ei-kenenkään maata, eli niitä ei kukaan kunnosta. Tiet olivat tosi huonossa kunnossa raja-asemien kohdalla sekä Liettuasta Latviaan että Latviasta Viroon.
Mutta-mutta-mutta: Suomen tiet ovat niin huonossa kunnossa, etten olisi ikinä uskonut, jos joku olisi 20 vuotta sitten väittänyt, että jonain päivänä Puola ja Baltian maat ajavat Suomen ohi teiden laadussa. Tällä matkalla me ajoimme esimerkiksi Vantaalla ihan kamalaa monttutietä pitkin, samoin Mäntyharjussa tiet olivat paikoin aivan säälittävässä kunnossa.
Liikenneministeriön 12.8.2016 päivätyn tiedotteen mukaan ” Liikenneverkon kunto ja laatu laitetaan etusijalle – Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa korjausvelkaan osoitetaan 304 miljoonaa euroa, kun liikenne- ja viestintäministeriön ehdotus oli 100 miljoonaa euroa enemmän. Väylänpidossa panostetaan erityisesti liikenneväylien kuntoon ja laatuun. Tavoitteena on vähentää merkittävästi korjausvelan kasvua. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeisiin vastaavaan hyvään kuntoon.”
Nyt vain odottamaan, mitä tapahtuu…
Polttoainehinnat / Maiden yleinen hintataso
Liettuassa ja Puolassa oli kesällä 2016 Via Baltica -reitin halvimmat polttoaineet. Diesellitra maksoi Liettuassa 94 senttiä ja Puolassa halvimmillaan 93 senttiä. Puolassa oli vaihtelua ehkä maan suuren koon vuoksi, sillä kalleimmillaan diesel maksoi 99 senttiä. Viro oli kallein maa tankata: dieselin hinta heinäkuun 2016 alussa oli 1,03 €/litra. Latvia jäi edellisten maiden väliin dieselin litrahinnalla 97 senttiä.
Vertailun vuoksi: Suomessa dieselin litrahinnat vaihtelivat 1,11 – 1,18 euron välillä. (Ruotsissa diesel oli koko matkamme kalleinta: 1,26 €/litra.)
Suomessa ajettiin tosi vähän, keskiarvoksi tulee vain 44 km/vrk, mutta se vain vain hyvä, sillä Suomessa on kalliit polttoaineet samoin kuin kahvila- ja ravintolahinnat. Liettua ja Puola ovat edullisia matkailumaita saksalaisesta näkövinkkelistä tarkasteltuna. Liettuassa meidän mukanamme ollut pariskunta yöpyi hienossa kartanohotellissa Bistrampolio Dvarasissa 61 eurolla aamiaisineen. Illallisella samaisessa kartanohotellissa lohiannos maksoi 8,90 euroa ja oluttuoppi 2,50 euroa/0,5 litraa. Viron hinnat ovat hämmästyttävästi nousseet edellisen käyntimme (2012) jälkeen ollen jopa joiltain osin Suomea kalliimpia. Esimerkiksi kahvikupponen saattoi maksaa 3 euroa tai ylikin!
Suorat laivamatkat verrattuna ajoon Baltian tai Ruotsin kautta
Lauttaliput, joissa on myös ateriat ja hytit mukana, maksoivat tammikuussa 2016 internetin kautta varattuina yhteensä 428 euroa, sisältäen yhteydet Itämeren ympäri Tallinna-Helsinki, Turku-Tukholma ja Trelleborg-Travemünde.
Noin 2000 kilometrin mittaisen Via Baltica –ajomatkan kustannukset, eli tankkaukset ja ruokailut ym. olivat Puolassa, Liettuassa, Latviassa ja Virossa yhteensä 468,90 euroa. Ruotsin kautta ajaminen Tukholmasta Trelleborgiin (n 870 km) verkkaiseen tahtiin viiden vuorokauden aikana maksoi 172,10 euroa.
Finnlinesillä olisi yksi suunta Travemünde-Helsinki maksanut 628 euroa ilman aterioita (tammikuussa 2016 tehdyn selvityksen mukaan). Ajokilometrejä ei tietysti olisi tullut juuri lainkaan, mutta paljon olisikin jäänyt näkemättä ja kokematta.
Ajokilometrit
- Saksassa 772 km (2 vrk)
- Puolassa 1005 km (2 vrk, 19 t – 3 yöpymistä)
- Liettuassa, Latviassa ja Virossa 1149 km (2 vrk 7 t – 3 yöpymistä)
- Suomessa 976 km (22 vrk – 22 yöpymistä)
- Ruotsissa 871 km (6 vrk – 6 yöpymistä)
- Yhteensä 4773 km
Yhteenvedon kokosi EILA
reissunaisia 