Ketkä reissunaiset?

Tätä blogia kirjoittaa joukko kokeneita matkailijoita. Blogissa jaamme kokemuksia erilaisilta matkoiltamme ja kerromme tosia tarinoita meiltä ja muualta. Jos tarvitset matkailuaiheisia tekstejä, versioita näistä kirjoituksista tai kuvia, ota yhteyttä.

Eila Ollikainen

Olen kokenut monitoimiosaaja, naimisissa mutta lapseton. Asuinpaikkani oli Saksassa ensin Hampuri lokakuusta 2007 lähtien. Nyt asun Himmelpfortenissa. Lapsuuteni ja nuoruuteni vietin Mäntyharjussa. Harrastan moottoripyöräilyä, venäjän kieltä, joogaa, kokkausta ja lukemista.

Olen kääntäjä ja tulkki hum.kand. 1986 Joensuun yliopiston Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitokselta. Työkieleni ovat saksa ja englanti. Kommunikoin myös ruotsiksi. Venäjän taidot ovat euroluokittelun mukaan B1-tasolla.

Työurallanai olen toiminut lähinnä asiakaspalvelu- ja asiantuntijatehtävissä. Työskentelin Autoliitossa 17 vuotta ennen muuttoani Saksaan. Organisoin Autoliiton matkailujulkaisujen painattamista ja laadin niihin sisältöjä. Autoille Euroopassa -kirjaan olen kirjoittanut monia osuuksia. Autoliiton verkkosivuille www.autoliitto.fi olen laatinut lähes koko matkailun osion sekä dokumentteja muistakin aihepiireistä. Vastasin myös verkkosivujen ulkomaankielisistä osuuksista. Lisäksi toimin kattojärjestö FIA:n (*Feredation Internationale de l’Automobile*) kansainvälisenä koordinaattorina ja pidin yhteyksiä autojärjestöihin eri puolilla maailmaa, sekä osallistuin kansainvälisiin kokouksiin.

Viimeiset vuodet toimin Autoliiton asiantuntijayksikössä automatkailun erityisasiantuntijana. Tehtäväni painottuivat liikenne- ja EU-lainsäädäntöön, kansainvälisiin tieliikenne- ja tullisopimuksiin sekä matkailutiedon jakamiseen niin henkilökunnalle, asiakkaille kuin tiedotusvälineillekin. Avustin Moottori-lehteä automatkailun asiantuntijana. Saksassa toimin kääntäjänä ja verkkosivujen tekstittäjänä.

Mäntyharjusta ”reissuille lähdettyäni” olen käynyt 30:ssa Euroopan maassa, usein jollain ajoneuvolla. Liikumme puolisoni kanssa erityisen ahkerasti moottoripyörällä ja matkailuautolla. Autoliiton palvelusaikana tulivat varsinkin Baltian maat ja Puola tutuiksi. Edelleenkin kiinnitän matkoillani toisinaan enemmän huomiota liikennetilanteisiin ja opasteisiin kuin huippunähtävyyskohteisiin. Pitkäaikaisessa haavekohteessani Irlannissakin tuli käytyä 2016.

Päivi Kapiainen-Heiskanen

Olen reissannut nuoresta omia polkujani Eurooppaa ristiin ja rastiin. Ensimmäiset reissut veivät Mäntyharjun Halmeniemeltä Englantiin 1976 sekä Pietariin ja Saksaan 1977.

Usein reissut ovat liittyneet työhön. 90-luvun alussa, kun Suomesta tuli EU:n jäsen, olin mukana virittelemässä Mikkelin ammattikorkeakoulun kansainvälisiä verkostoja, ja tein työmatkoja  Euroopan ja Venäjän lisäksi Pohjois-Amerikassa Kaliforniaan ja Kanadassa Brittiläiseen Kolumbiaan.

Kansainvälisten järjestöjen perustamis- ja kokouskuvioissa olen vuosien varrella liikkunut muun muassa Hollannissa, Portugalissa ja Unkarissa. Konferenssi-ja kokousmatkoja olen tehnyt lisäksi ainakin Italiaan, Qatariin, Itävaltaan ja Espanjaan.

Valtaosan reissuista olen räätälöinyt itse. Perinteisille löhölomille en ole vielä ehtinyt. Lasten pysyessä vielä takapenkillä reissasimme autolla Manner-Euroopassa ja Pohjoismaissa.

Omista reissuista on jäänyt erityisesti mieleen kaksiviikkoinen luontomatka Namibiaan. Myös Kanadaan ja Kaliforniaan minut saa houkuteltua hyvinkin pienellä varoajalla.

Toimittajan (YTM, DKK) töitä olen tehnyt vuosikymmeniä radioon, verkkomediaan (http://nettiradiomikaeli.internetix.fi), televisioon ja vuodesta 2006 printtimediaan osuuskuntamme (http://www.mediaali.fi) kautta. Kuvaan yleensä omat juttuni ja käyttelen myös videokameraa.

Nyt kutkuttavat kaukokohteet. Vaikka paljon on nähty, kokonaisia mantereitakin on vielä koluamatta. Kokemuksia on kiva jakaa muiden kanssa. Siksi perustimme tämän matkablogin kavereiden kanssa.

Tiina Toivakka

Olen keski-ikäinen savolaisnainen. Äitini synnytti minut paikassa, jossa ennen oli toiminut kulkutautisairaala. Isäni diagnoosin mukaan ikuinen intohimoni matkaamiseen tarttui sieltä.

Ensimmäinen oma ulkomaanmatka oli tyypilliseen 70-luvun nuoren tapaan kielikurssimatka Englantiin, jossa kielitaito ei kovin päässyt kohentumaan, mutta joka vahvisti halua nähdä maailmaa. Nuoruuden vapaina vuosina kiersin Interraililla Eurooppaa ristiin rastiin, yksin tai seuralaisen kanssa. Lempparipaikaksi Euroopassa valikoitui Lontoo, johon vuosien varrella olen usein palannut ja jonne olen edelleenkin valmis lähtemään milloin vain.

Kolme lasta ja perhe-elämä toivat aikanaan omia rajoituksia matkojen tekoon, mutta lastenkin kanssa on ehditty reissata erinäisissä paikoissa – ja sama kulkutauti on näemmä siirtynyt myös heihin.

Mieleen on jäänyt monia ihania paikkoja ja kokemuksia. Paremmuusjärjestykseen en matkoja halua enkä osaisikaan laittaa, ja unohtumattomia kokemuksia on liittynyt niin kauas kuin lähellekin tehtyihin reissuihin.

Ammatiltani olen toimittaja, ja välillä työkin on vienyt minua maailmalle. Paljon kiinnostavia asioita ja uusia tuttavuuksia on niiltäkin matkoilta mukaan. Olen luvannut itselleni jatkaa matkan tekoa niin kauan kuin jalat jaksavat ja lompakko kestää. Näkemättä on vielä paljon – ja sinne Lontooseenkin olisi taas päästävä!

Advertisement